Ounasjoki

TULOSTA MUKAAN

Yhtenäislupa-alueen kartta - pieni, 40 kt
Yhtenäislupa-alueen kartta - keski 75 kt
Yhtenäislupa-alueen kartta - iso, 200 kt

Ounasjoki

Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki yhtyy Rovaniemellä Kemijokeen. Yksittäisenä jokena Ounasjoki on pisin vapaana virtaava joki Suomessa ja viimeinen rakentamaton suurjoki maan rajojen sisällä, pituutta on noin 300 km. Yläjuoksun suuria koskia ova tmm. Raattamakoski, Mertakoski, Puksukoski, Tuomikoski, Pierkkukoski, Tepasto ja Köngäs. Kittilän kirkonkylän yläpuolella oleva Riikonkoski on yksi tunnetuin ja kalaisin Ounasjoen koskista. Alajuoksulla suurimmat kosket ovat Mouluskoski, Molkoköngäs, Patokoski, Marraskoski ja Aapiskoski. Kalaisia koski- ja virtapaikkoja löytyy pitkin jokivartta. Esimerkiksi Kaukosen kylän kohdalla, ja jonkin matkaa ylävirtaan, on erittäin hyviä ottipaikkoja.

Ounasjoessa on kaikkiaan yli 30 koskea tai koskijaksoa ja nelisenkymmentä sivujokea. Niistä suurimpia ovat yläjuoksun Näkkälä-, Pöyris- ja Käkkälöjoki. Sirkankylän (Levin matkailukeskus) seutuvilla Ounasjokeen yhtyy Loukinen ja sen kalaisat sivuhaarat Kapsa- ja Seurujoki. Kittilän kirkonkylän kohdalla pääuomaan liittyy Aakenusjoki, jonka suu alueelle on pengerretty patoallas, jota puhutellaan Kirkkojärveksi.

Alajuoksulla suurimmat sivujoet ovat Vene-, Maunu-, Molko-, Marras- ja Meltausjoki. Uiton aikaisia koskien perkauksia on Lapin Ympäristökeskuksen toimesta kunnostettu viime vuosina ja tavoitteena on saattaa kunnostukset pääuoman osalta valmiiksi vuoteen 2002 mennessä.

Ounasjoki on säilynyt vielä nykypäivään asti varsin luonnonvaraisena. Virkistyskalastusvetenä se on huippuluokkaa. Vesi- ja ympäristöhallituksen vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Ounasjoen yläosan virkistyskäyttöluokka on erinomainen ja vesistö soveltuu monipuolisesti virkistyskäyttöön.

Yleisin saaliskala Ounasjoella on harjus, joiden kannat näyttäisivät olevan paranemaan päin. Taimen on myös normaali saaliskala Ounasjoella. Saaliiksi on saatu jopa 9 kilon taimenia, jotka tutkimuksissa on todettu olevan Ounasjoen omaa alkuperäiskantaa. Kalakantaa hoidetaan harjuksen, siian ja taimenen poikasistutuksin ja pyyntikokoisin taimenistutuksin. Istutuspaikkojen kohdalla ylä- ja alavirtaan jokea on kaikenlainen kalastus kielletty 1 km matkalla kolme viikkoa istutusten jälkeen.

Kapsajoki

Kapsajoki on kuuluisa erämainen taimenjoki, joka entisöitiin uiton jäljiltä 1994. Se on Metsähallituksen virkistyskalastusvesi noin 30 km matkalla Köngäs-Pokka. Hoidetaan harjuksen ja taimenen poikasistutuksin ja jonkinverran pyyntikokoisin taimenistutuksin.

Syksyllä 1999 Kapsajokeen istutettiin RKTL:n toimesta 520 kpl viljelylaitokselta poistettavia emolohia. Lohet olivat Tornionjoen kantaa. Seuraavan kesän sähkökalastuksissa näiden kalojen jälkeläisiä löytyi useasta eri paikasta noin 5 kilometrin matkalta. Kaloja saatiin myös saaliiksi niin Kapsajoelta kuin Ounasjoeltakin vielä pari vuotta myöhemmin.

Jäät Kapsajoelta lähtevät yleensä toukokuun puolenvälin jälkeen ja kalastuskausi alkaakin sopivasti 1.6. Heinäkuun alussa kuoriutuu sääsket ja siitä lähtien elokuulle asti pintaperhoa kannattaa tarjota. Taimen syö parhaiten ilta- ja aamuhämärissä, mutta harjuksen tavoittaa parhaiten iltapäivästä. Parhaiten joelle soveltuu 4-6 luokan välineet. Jokivarressa on useita laavuja ja veneluiskia.

Laajalan Esan perhovinkit Kapsajoelle: Yellow Matuka, Vaaksiainen, Red Palmer, Europa 12.

Aakenusjoki

Aakenusjoki kulkee Aakenustunturin kupeessa Kittilän ja Ylläksen välisessä maastossa. Pääasiallinen saalis on taimen, myös harjusta ja siikaa on hyvä mahdollisuus tavoittaa. Aakenusjoen ottipaikat on helposti saavutettavissa autolla. Aakenusjoki on Metsähallituksen virkistyskalastuskohde.

Aakenusjoki yhtyy Ounasjokeen Kittilän kirkonkylän kohdalla. Jokisuuhun on tehty pengertämällä järvi, epävirallisesti Kirkkojärvi, jonka voi kylän läpi kulkeva matkailija nähdä kylän kohdalta.

Olemme käyttäneet mm. seuraavia perhoja menestyksellisesti Kittilän vesissä: Green Caddis, Grey Wulff, Egg Sucking Leech, Kani Zonker ja Black Zulu

Levijoki, Kuusajoki, Venejoki, Maunujoki, Loukinen ja Lainiojoki

Ovat pienehköjä Ounasjoen sivujokia, joita hoidetaan harjuksen ja taimenen poikasistutuksin. Loukiseen istutetaan myös onkikokoista taimenta. Nämä ovat erämaisia kohteita ilman kalastajaruuhkia.

Aakenuksen Pyhäjärvi

Pyhäjärvi sijaitsee 25 km Kittilästä Äkäslompoloon. Järvi on tuntureiden ympäröimä ja vaikeasti pyydettävä. Vuosittain saadaan 3-5 kg nieriöitä ja kesällä –96 saatiin suurin järvitaimen koko Suomi mukaan lukien. Painoa oli 9,1 kg ja pyyntivälineenä putkiperho.

Muita saaliskaloja ovat järvilohi, harjus ja siika. Rannalla on kämppä, 3 kotaa ja 2 laavua. Järvellä voi harrastaa myös vetouistelua. Moottorin käyttö ei ole sallittu. Järvi on syvimmillään lähes 30 metriä, joten myös kaikuluotaimelle on käyttöä. Parhaaseen tulokseen pääsee kuitenkin rannalta heittämällä.

Petteri Backin juttu Pyhäjärveltä:

"Olin veljeni Villen kanssa perjantaina 13. syyskuuta 2002 uistelemassa Pyhäjärvellä. Perjantai ja 13. päivä ei tietenkään kunnon kalamiestä säikytä. Olimme olleet vain puolisen tuntia, kun pimeä saavutti meidät ja ajattelimma ajaa rantaan ja tulla seuraavana päivänä uudestaan. Se ei olutkaan niin yksinkertaista, sillä muutama sata metriä ennen veneenlaskupaikkaa alkoi tekemäni, oranssi puukala saada kylmää kyytiä.

Rulla huusi ja vapa niiaili todella syviä kumarruksia. Oletettavasti melko iso kala kala oli päättänyt kokeilla, miltä käsin koristeltu balsapala maistuu iltapalaksi. Usean syöksyn ja mm. veneen kylkeen osuneen hypyn jälkeen kala alkoi osoittaa vihdoin väsymisen merkkejä. Ensi yrittämällä veljeni sai kalan haaviin taskulampun valossa... sitten totuus valkeni. Kala oli naarastaimen, se kala johon oli uhrattu satoja, jopa tuhansia tunteja.

Neidin strategiset mitat: 6,3 kg, pit. 81 cm ja ymp. mitta 45 cm."

Immeljärvi

Immeljärvi sijaitsee Levi- ja Kätkätunturin välissä keskellä Levin matkailukeskusta. Järvessä on vahva siikakanta ja lisäksi istutetaan runsaasti taimenta.